Viiniköynnös

…voi olla myös jotain aivan muuta kuin Zilga!

Viiniköynnöksemme ovat pääosin itäisessä Euroopassa jalostettuja ja ne ovat kaikki erityisen aikaisin valmistuvina sopivia myös meillä avomaalla tai esimerkiksi lämpimällä seinustalla kasvatettaviksi. Kaikki ne ovat erittäin suuria terttuja ja marjoja tekeviä, ja rypäleet ovat makeina ja näyttävinä ennen muuta herkutteluhedelmiksi sopivia. Laadultaan ne voivatkin parhaimmillaan päihittää parhaat kaupan hedelmätiskin viinirypäleet.

Viiniköynnösten jalostustyössä tavoitellaan samanaikaisesti lukuisia eri ominaisuuksia, mutta huippulaatua ja täydellistä talvenkestävyyttä ei ole vielä onnistuttu yhdistämään. Viiniköynnöksille ilmoitetut minimilämpötilat referoivat tavallisesti täysin tuleentuneen köynnäksen kestävyyttä, mikä meillä ei toteudu joka syksy. Nämä nimenomaan erinomaisen laatunsa takia valitut köynnökset onkin menestymisen ja sadon varmistamiseksi suositeltavaa suojata talveksi. Maahan taivuttamisen ja kevyen peittämisen vaiva on suhteellisen vähäinen ja tällöin telvenkestävyys ei ole ongelma. Se on mielestämme hyvin perusteltua, sillä sen ansiosta on mahdollista kasvattaa aivan omaa luokkaansa olevia rypäleitä – jotain aivan muuta kuin meillä yleiset, suojaamattakin pärjäävät lajikkeet!

Kaikkien köynnöstemme hedelmät ovat maultaan tasapainoisen makuisia ja yleisesti voidaan todeta niiden oleva makeita, sopivan hapokkaita ja erittäin maukkaita. Vaikka ne ovat siemenellisiä, niin yleensä siemeniä on suhteellisen vähän eivätkä ne ole kovin suuria suhteessa itse hedelmän kokoon. Köynnöksistä on ilmoitettu niiden suhteellinen kypsymisaika päivinä silmujen puhkeamisesta sadonkorjuuseen (esim 90 d Ukrainassa vastaa kokemuksen mukaan meillä elo- syyskuun vaihdetta), hyvin kehittyneen tertun ja marjan maksimipaino ja kuvaukset sekä pakkasenkesto (täysin tuleentuneena, joka siis meillä toteutuu epävarmasti ja on siten suuntaa- antava). KUVAUSTEN JÄLKEEN LÖYDÄTTE LYHYESTI OHJEITA VIININ KASVATUKSESTA.

WK-1

Musta aikainen viinirypäle

115 d

Terttu tiheä, 400 g

Hedelmä maukas, mehevä ja hyvin säilyvä, 10g.

-24 C

Köynnös erityisen taudinkestävä, voimakaskasvuinen.

Burdak1

Keltavihreä hyvin aikainen viinirypäle

90 d

Tertt harva, 500 g

Hedelmä mehevä, aromikas, 12 g

-23 C

Köynnös voimakaskasvuinen.

Burdak2

Violetti ultra-aikainen viinirypäle

85 d

500 g

Hedelmä kiinteä, hyvin halkeilua kestävä ja herkullinen 10 g

-23 C

Köynnös kasvultaan keskivoimakas, melko taudinkestävä.

Pavlovsk1

Violetti aikainen viinirypäle

110 d

Terttu tiheä, 600 g

Hehedelmä hyvin halkeilua kestävä ja maultaan tasapainoinen, 12 g

-23 C

Köynnös taudinkestävä, voimakaskasvuinen.

Vishnjevetskij1

Keltavihreä erittäin suuri, aikainen viinirypäle

100 d

Terttu harvahko, 700 g

Hedelmä mehevä ja harmonisen makuinen, 18 g

-24 C

Köynnös taudinkestävä ja voimakaskasvuinen

Pavlovsk2

Punainen aikainen, erittäin suuri viinirypäle

105 d

Hedelmä mehevä ja harmonisen makuinen 600 g

-23 C

Köynnös voimakaskasvuinen, melko taudinkestävä

Kapeljushnij1

Oranssi, aikainen ja suuri viinirypäle

Terttu harva, 100 d

Hedelmä kiinteä, mehevä ja erittän miellyttävän makuinen, 800 g

18 g

-24 C

Köynnös voimakaskavuinen ja melko taudinkestävä

Burdak3

Oranssi hyvin aikainen viinirypäle

95 d

Terttu harva, 600 g

Hedelmä maukas ja lievästi mausteinen, 10 g

-23 C

Köynnös voimakaskavuinen ja hyvin taudinkestävyyttä

Burdak4

Keltavihreä aikainen viinirypäle

100 d

Terttu harva, 600 g

Hedelmä rapea ja mausteinen,12 g

-23 C

Köynnös voimakaskavuinen ja taudinkestävä

Burdak5

Roosa erittäin suuri ja erittäin aikainen viinirypäle

90 d

Terttu harva, 500 g

Hedelmä mausteinen, mehevä ja maukas,15 g

-23 C

Köynnös voimakaskavuinen ja taudinkestävä

Prima

Violetti hyvin aikainen viinirypäle

90 d

Terttu tiiviihkö, 500 g

Hedelmä erittäin mehukas, mausteinen ja maukas, 8 g

-23 C

Köynnös voimakaskavuinen ja hyvin taudinkestävä

Pavlovsk3

Musta hyvin aikainen viinirypäle

90 d

Terttu 400 g

Hedelmä rapea, erittäin makea ja maukas, 10 g

-23 C

Köynnös voimakaskavuinen ja taudinkestävä

Zagorulko1

Sininen erittäin suuri, hyvin aikainen viinirypäle

95 d

Terttu tiheähkö, 600 g

Hedelmä mehevä, harmoonisen makuinen, 14 g

-26 C

Köynnös voimakaskavuinen ja kestävä

Kapeljushnij2

Violetti erittäin suuri, hyvin aikainen viinirypäle

90 d

Terttu tiheä, 600 g

Hedelmä mausteinen, mehukas ja erittäin maukas, 14 g

-24 C

Köynnös voimakaskavuinen ja melko taudinkestävä

Super Ekstra

Keltainen aikainen viinirypäle

100 d

Terttu harvahko, 600 g

Hedelmä erityisen maukas ja mehukas, 10 g

-25 C

Köynnös voimakaskavuinen ja taudinkestävä

Lyhyesti kasvatuksesta ja hoidosta:

Viiniköynnöksen kasvatuksesta on nykyään saatavilla myös hyviä kotimaisia oppaita, joten tässä tuodaan esille vain tiiviisti joitain pääpiirteitä, eikä esimerkiksi näissä kirjoisssa perusteellisesti opastettavaa leikkausta tarkemmin käsitellä.

Viiniköynnöksillä on pitkä pääjuuri, jolla se hakee vettä usieden metrien syvyydestä mikä tulee ottaa huomioon istutuspaikkaa valitessa ja valmistellessa. Kuoppaa ei tule tehdä paikkaan, jossa vesi seisoo ja se tulee valmistella runsaasti orgaanista ainesta käyttäen ja kalkita mikäli maa on hapanta. Köynnös istutetaan aina aurinkoiseen paikkaan, jossa lisäksi mustaa muovikatetta käyttäen voidaan estää rikkaruohoja ja nopeuttaa kasvuunlähtöä ja sadon valmistumista, mutta veden saanti on tietysti varmistettava.

Köynnöstä ei pidä leikata keväällä sen kärsiessä voimakkaasta nestevuodosta, vaan tehdä muotoiluleikkaus loppusyksyllä suojauksen yhteydessä. Tuoretta kasvustoa voi laikata / harventaa myös kesällä. Jotta köynnös myös meidän oloissamme tekisi isoja ja laadukkaita terttuja, tulee niitä harventaa siten että yhteyttävää lehtipinta-alaa on riittävästi (0,5-1 m2 eli käytännössä useita kymmeniä lehtiä / terttu).

Rypäleet kannattaa kerätä vasta täysin kypsänä jolloin ne saavuttavat täyden sokeripitoisuuden, mutta kuitenkin ajoissa mikäli riskinä on että ne alkavat halkeilla ja homehtua. Korjaaminen on samasta syystä tarpeen jos ampiaiset vahingoittavat rypäleitä suuresssa määrin.

Talvisuojauksessa köynnös taivutetaan ennen kovia pakkasia maata vasten ja suojataan paksusti esimerkiksi pehkulla, lehdillä tai muulla hyvin lämpöä eristävällä materiaalilla. Kuusen havuja voidaan piikikkäinä niiden alla käyttää suojaamaan kasveja jyrsijöiltä. Lunta tulee kerätä köynnösten päälle mahdollisimman paljon sen ollessa paras suoja pakkaselta. Talvisuojaus poistetaan heti lumen sulettua ja köynnös nostetaan kasvutukeaan vasten.