Makeakirsikka
Makeakirsikka on viime vuosina jonkin verran yleistynyt Suomalaisissa puutarhoissa. Vaikka lajikkeita on väriltään, rakenteeltaan ja valmistumisajaltaan erilaisia, niin usein niiden varma erottaminen toisistaan on kuitenkin vaikeaa.
Myös lajikkeiden talvenkestävyydessä on eroja, mikä näkyy lähinnä kukkasilmujen säilymisessä ja siten sadossa epäsuotuisissa talviolosuhteissa. Kestävimmät, maukkaat mutta melko pehmeä- ja pienihedelmäiset valkovenäläiset tai baltialaiset lajikkeet selviävät ja tuottavat ajoittain satoakin Keski-suomea myöten.
kanadalaisia tai muuten satoisia ja suurihedelmäisiä moderneja lajikkeita hyväksyen, että huippulaadun- ja sadon vastapainona voi olla joskus myös heikompia satovuosia. Strategia on koetellusti toimiva, sillä esimerkiksi hieno kanadalainen Stella-lajike on meillä tehnyt lähes joka vuosi niin suuren sadon, ettei yksikään em. kestävistä ristipölytteisistä lajikkeista ole pystynyt samaan.
Hienojen lajikkeiden keskinäiset erot valmistumisaikaa ja väriä lukuun ottamatta ovat vähäisiä. Siksi olemme ottaneet mukaan vain neljä mielestämme aivan erityistä lajiketta, joista jokaisella on jokin kaikki muut lajikkeet ylittävä piirre. Niiden kaikkien itse kasvatetut hedelmät peittoavat torilla myytävien laadun ja kasvatus matalakasvuisia erikoistaimiamme käyttäen vaivatonta.
SEURAAVASSA ESITTELEMME LYHYESTI LAJIKKEEMME, JOITA VOIT HANKKIA
VERKKOKAUPASTA TAI VALITA
PARATIISIPAKETTIIN. TAIMIA ON TÄLLE KEVÄÄLLE TARJOLLA ERITTÄIN RAJOITETUSTI, JOTEN KANNATTAA TOIMIA NOPEASTI. KUVAUSTEN ALAPUOLELTA VOIT LUKEA LISÄÄ MAKEAKIRSIKAN KASVATUKSESTA!
Lisää kirsikoiden kasvatuksesta ja sadon suojaamisesta
Eniten kirsikoiden kasvattamisesta saa irti valitsemalla 2 tai 3 erilaista lajiketta, jolloin niiden jokaisen huippuominaisuuksista pääsee nauttimaan. Ideaalisesti mukaan otetaan yksi itsepölytteinen, jolloin myös pölytys ja sadon saaminen parhaiten varmistuu heikompinakin vuosina.
Useankaan puun kasvattamisen ei edes tarvitse olla erityisen työlästä, vaikka puiden hoitaminen ja sadon suojeleminen sitä perinteisillä perusrungoilla on ollut. Siihen saadaan merkittävää helpotusta käyttämällä hillittykasvuiselle perusrungolle lisättyjä taimia. Silloin puut on helppo pitää hyvin matalina, useampikin puu on helposti verkolla suojattavissa ja koko sato saadaan hyödyksi.
Kirsikat ovat yleisesti terveitä, ja niiden ainoa merkittävä tuhohyönteinen on kilpikirva. Se ei yleensä ole puulle ongelma, vaan lähinnä esteettinen haitta, mutta myös sen luonnonmukainen torjuminen onnistuu haluttaessa pienissä puissa helposti. Monin verroin suurempi riesa on lintujen suunnaton ruokahalu kirsikoita kohtaan. Ilman suojausta rastaat serkkuineen hävittävät sadon kotipuutarhassa jo puoliraakana ja täydellisesti jopa yhdessä yössä. Mikäli pienten puiden suojaamisen vähäisen vaivan on valmis näkemään, se palkitsee hedelmillä, jotka peittoavat torilta saatavat ulkomaiset ja ovat ennen muuta myrkyttömiä!
Verkon on kuitenkin oltava oikean kokoinen ja vahva. Voitte tulevina satovuosina hankkia meiltä tarkoitukseen sopivaa ja itsekin käyttämäämme ammattilaatuista verkkoa. Puutarhamarkettien vihreällä herukkaverkolla on aivan turha leikkiä näinkin vakavassa asiassa ja ylivertaisen nokkelan vastustajaparven kanssa. Vahvalankaisempi verkko on myös linnuille turvallisempi.
Gisela 5 on tutkimuksissa ja kasvattajien parissa todettu optimaaliseksi perusrungoksi, mitä myös omat pitkäaikaiset kokemuksemme vahvistavat. Se tuottaa hillittykasvuisia, mutta vahvoja ja satoisia puita ja on osoittautunut myös talvenkestäväksi. Se on kuitenkin useita muita perusrunkoja kalliimpi ja haastavampi taimituotannossa ja siksi kirsikkapuita enimmäkseen edelleen tuotetaan voimakaskasvuisemmilla rungoilla. Meille kotipuutarhaan sopivat ja siellä parhaan tuloksen tuottavat taimet ovat kuitenkin ainoa vaihtoehto, ja siksi saatte hillittykasvuiset puut meiltä tavallisten taimien hinnalla.
